Keskusta on suuri suomalainen puolue, jolla on jäseniä noin 90 000. Juuri tällä hetkellä me rakennamme suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta kohti vuotta 2030 eli käynnissä on uudistusohjelmatyö. Keskustalaisuus ei ole haalea keskiarvo äärilaidoista. Se on omintakeinen voima, johon voi liittää sellaisia vahvuuksia ja painotuksia, joita muilla ei ole. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon kestävä kumppanuus, vahva kansanvallan korostus, hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen, henkiset ja inhimilliset arvot materialismia vastaan sekä ihmisen sisäisen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen määritelmänä. Tätä kaikkea on keskustalaisuus. Näillä sivuilla pääset tutustumaan meihin Keminmaan keskustalaisiin, ja päätöksentekoon. Mikäli Sinusta itsestäsi tuntuu että haluat osallistua politiikkaan ja päätöksen tekoon olet aina Tervetullut mukaan! Lisätietoja löydät näiltä sivuilta.
TULE MUKAAN KESKUSTAAN
SUOMEN KESKUSTA 2030
Lue koko uudistusohjelma ylläolevasta ”KESKUSTA 2030” painikkeesta. Oulun puoluekokouksessa 5.9.2020 hyväksytty Keskusta 2030 -ohjelma koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Uudistusohjelmaosiossa kiteytetään Keskustan tehtävä (missio) sekä kerrotaan tulevaisuudenkuvastamme (visio): millaisen Keskustan ja Suomen haluamme vuonna 2030. Tässä osiossa kerromme myös, kuinka uudistamme puolueemme toimintatapoja. Toisena osiona on Keskustan linjaukset koronakriisin jälkeiselle Suomelle. Se on tiekartta siitä, kuinka suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo, ympäristö ja maamme talous turvataan kestävällä pohjalla tuleville vuosille ja vuosikymmenille.
TIEDOTE 30.5.2025 Keminmaa
Tekninen vaaliliitto perustuu yhteistyöhön – syyttelyn sijaan on aika puhua asioista niin kuin ne ovat
Keskustan, vasemmistoliiton, sdp:n ja kokoomuksen välinen tekninen vaaliliitto syntyi sen jälkeen, kun KemPar ilmoitti viimeisen neuvottelukierroksen alussa, että neuvottelut päättyvät heidän osaltaan tänään.
Neuvottelut ovat taitolaji. Joskus on viisautta hyväksyä esitys ajoissa sen sijaan, että jää odottamaan parempaa, jota ei ehkä tule. Päätöksenteossa tarvitaan malttia, taitoa ja kykyä nähdä kokonaisuus – ei pelkästään oman ryhmän näkökulmasta, vaan koko kunnan parhaaksi. Kun yksi osapuoli vetäytyy neuvotteluista, muiden on kannettava vastuu päätöksenteon jatkuvuudesta ja toimivan hallinnon rakentamisesta.
Teknisen vaaliliiton muodostavilla ryhmillä on enemmistö kuntavaalien äänistä. Tämä osoittaa, että liitto perustuu äänestäjien tukeen. Se ei ole demokratian kiertämistä, vaan sen toteuttamista yhteistyön kautta.
Keskustan, vasemmistoliiton, sdp:n ja kokoomuksen muodostama tekninen vaaliliitto ei ole vallankaappaus, vaan harkittu ja vastuullinen ratkaisu. Sen tavoitteena on ollut sujuvoittaa päätöksentekoa, vähentää hallintokuluja ja turvata yhteistyön toimivuus kahden vuoden toimikaudella.
Vaaliliiton tarkoituksena ei ollut sulkea ketään ulkopuolelle, viedä kaikkia puheenjohtajuuksia tai varmistaa paikkaa yksittäiselle henkilölle, kuten KemPar on antanut ymmärtää. Tavoitteena on ollut rakentaa vakaa pohja yhteiselle tekemiselle.
Keskustelu suurhankkeista, kuten koulukeskuksesta ja liikuntahallista, ei kuulu yhden puolueen omistukseen. Nämä hankkeet on valmisteltu yhteistyössä yli puoluerajojen ja ne toteutetaan edelleen yhteistyöllä. Koko valtuuston rooli hankkeiden etenemisessä on keskeinen, eikä niitä tule käyttää poliittisen irtopisteiden keruun välineenä. Tärkeintä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan Keminmaan parhaaksi – vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen.
On aika siirtyä syyttelystä ratkaisuja kohti – yhdessä.
